Monday, March 21, 2005
Saturday, March 19, 2005
Cantigas de Liberdade - Vapauden lauluja
Ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui eilen keskiviikkona 16. 3. Ravintola Never Grow Oldissa, jossa esitettiin teoksen musiikkia siinä vaiheessa missä nyt mennään. Päätin esittää musiikin täysin akustisena kuten se capoeirassakin esitetään. Myös esityksellisenä pyrkimyksenä on tuoda musiikki takaisin rituaaliin ja lähelle ihmistä, ei lisätä mekaanisesti äänenvoimakkuutta ja tehdä kuuntelijoista sohvaperunoita.
Kommentteja yleisöltä:
Saitte capoeiramusiikin kuulostamaan paremmalta kuin mitä se itse asiassa onkaan.
Mies, 28 v.
Toitte iloa. Nainen, n. 50 v.
Sanoista ei koko ajan saanut selvää. Katjalla on upea ääni. Mies, n. 30 v.
Esitys oli hieno, rento ja hauska! Nainen, n. 25 v.
Esiintyjät ovat upeasti saaneet capoeiramusiikin peruselementit haltuun vain reilussa kahdessa viikossa (!). Energian kulkeminen ja kuljettaminen musiikissa sekä dynamiikkojen kehittäminen ovat seuraavia askelia musiikin puolella. Sovitukset monipuolistuvat itsestään kun alamme pilkkoa rakennetta liikerakenteiden tullessa seuraavaksi mukaan. Kaikille pitää saada edelleen lisää voimaa ja selkeyttä ääneen.
Capoeiramestareita kuunnellessa ihailen sitä voimaa ja varmuutta mikä heillä on äänessä. Se tärähtää oopperalaulajien voimakkuudella eikä ole epäilystäkään etteikö energia virtaisi. Se capoeiran musiikillisessa puolessa on hienoa ja selkeää: ei ole epäilystä, koska energia liikkuu. Energia - axé - on capoeiran perusasioita ja on samalla myyttistä ja mystistä, mutta samalla myös hyvin konkreettista ja fyysistä.
Kohti seuraavaa esitystä myös yleisön mukanaoloa täytyy miettiä lisää. Kontakti-improvisaatio ja capoeira ovat molemmat yhteisöllisiä tapoja elää elämää ja yleisön staattisuus ei niihin istu. Kun vain olisi kaikelle näille aikaa, mutta aika on rahaa ja sitä ei ole tarpeeksi. Taistelu paikasta yhteiskunnassa jatkuu.
18. 3. 05
Konsertin jälkeisenä päivänä pääsin vihdoin yli vuoden jonotuksen jälkeen polven tähystysleikkaukseen, jossa polven kierukasta poistettiin repeytynyt pala pois. Pyysin nukutusta, koska siten pääsi nopeammin pois. Nukutuksen lopulla lauloin erästä konsertissa laulettua sanatonta capoeiralaulua ja olin kovin ihmeissäni kun kuoro ei vastannutkaan. Kun heräsin, sairaanhoitajat pahoittelivat kun eivät ole niin kovin musikaalisia. Ihan hyvin olin kuulemma laulanut.
Kommentteja yleisöltä:
Saitte capoeiramusiikin kuulostamaan paremmalta kuin mitä se itse asiassa onkaan.
Mies, 28 v.
Toitte iloa. Nainen, n. 50 v.
Sanoista ei koko ajan saanut selvää. Katjalla on upea ääni. Mies, n. 30 v.
Esitys oli hieno, rento ja hauska! Nainen, n. 25 v.
Esiintyjät ovat upeasti saaneet capoeiramusiikin peruselementit haltuun vain reilussa kahdessa viikossa (!). Energian kulkeminen ja kuljettaminen musiikissa sekä dynamiikkojen kehittäminen ovat seuraavia askelia musiikin puolella. Sovitukset monipuolistuvat itsestään kun alamme pilkkoa rakennetta liikerakenteiden tullessa seuraavaksi mukaan. Kaikille pitää saada edelleen lisää voimaa ja selkeyttä ääneen.
Capoeiramestareita kuunnellessa ihailen sitä voimaa ja varmuutta mikä heillä on äänessä. Se tärähtää oopperalaulajien voimakkuudella eikä ole epäilystäkään etteikö energia virtaisi. Se capoeiran musiikillisessa puolessa on hienoa ja selkeää: ei ole epäilystä, koska energia liikkuu. Energia - axé - on capoeiran perusasioita ja on samalla myyttistä ja mystistä, mutta samalla myös hyvin konkreettista ja fyysistä.
Kohti seuraavaa esitystä myös yleisön mukanaoloa täytyy miettiä lisää. Kontakti-improvisaatio ja capoeira ovat molemmat yhteisöllisiä tapoja elää elämää ja yleisön staattisuus ei niihin istu. Kun vain olisi kaikelle näille aikaa, mutta aika on rahaa ja sitä ei ole tarpeeksi. Taistelu paikasta yhteiskunnassa jatkuu.
18. 3. 05
Konsertin jälkeisenä päivänä pääsin vihdoin yli vuoden jonotuksen jälkeen polven tähystysleikkaukseen, jossa polven kierukasta poistettiin repeytynyt pala pois. Pyysin nukutusta, koska siten pääsi nopeammin pois. Nukutuksen lopulla lauloin erästä konsertissa laulettua sanatonta capoeiralaulua ja olin kovin ihmeissäni kun kuoro ei vastannutkaan. Kun heräsin, sairaanhoitajat pahoittelivat kun eivät ole niin kovin musikaalisia. Ihan hyvin olin kuulemma laulanut.
Tuesday, March 08, 2005
Musiikki
Ensimmäinen täysi viikko työskentelyä takana - neljä kuukautta tuottamista, tiedottamista, myymistä, politikointia, turhautumista, taistelua saadakseen tehdä työtään.
Lähtökohtana on opettaa monisatavuotisen, edelleen muuntuvan perinteen perusasioita ammattiesiintyjille niin, että niistä voitaisiin luoda jotain vanhalle uskollista, jotain tässä päivässä elävästi tapahtuvaa ja jotain joka luo parempaa huomista. Työskentely on alkanut musiikin kanssa työskentelyllä. Hiljalleen alamme lähestyä perusasioita: konkreettisista, omaan elämään liittyvistä asioista on helpompi laulaa ja todellisempaa improvisoida kuin laulaa sanoja, joita jokin toinen on asettanut suuhusi tai jotka muuten ovat itsesi ulkopuolella. Jotkin asiat musiikista esiintyjät ovat napanneet hyvinkin nopeasti, joitain rakennetaan hitaasti koko prosessin aikana.
Yhtenä haasteena ohjaaja-esiintyjänä toimiessa on viedä myös omia esiintyjän ominaisuuksiaan eteenpäin samalla kun pitää huolta ryhmästä. Toisaalta ryhmän esiintyjien monipuolisten taitojen hyväksikäyttö osuu yhteen taiteellisten tavoitteiden kanssa. Haasteena on käyttää koko ihminen, hänen kokemuksensa eikä ainoastaan käyttää häntä sanojen, melodioiden, liikkeiden toistokoneena. Jos haluaisin kaikista minunlaisiani, voisin vain kloonata heidät - paitsi etten voisi. Taiteellisesti on kiinnostavampaa tuoda moninaisuus tietoisesti esiin, koska esiin se pyrkii joka tapauksessa.
Juha on pitänyt alustavia treenejä yhdistellen capoeiran ja kontakti-improvisaation liiketaipumuksia, Vaatu pitänyt lyhyitä ääntä avaavia harjoituksia, pääpainon ollessa minun soittamisen ja laulujen opetuksen puolella. Tällä viikolla pidän muutaman aamupäivän puhtaasti capoeiran liikemaailmasta ja Juha puhtaasti k-i -puolelta. Hiljalleen alamme uittaa tekniikoita yhteen ja erilleen sekä tuomme samalla liiketreeneihin myös elävän musiikin mukaan.
Lähtökohtana on opettaa monisatavuotisen, edelleen muuntuvan perinteen perusasioita ammattiesiintyjille niin, että niistä voitaisiin luoda jotain vanhalle uskollista, jotain tässä päivässä elävästi tapahtuvaa ja jotain joka luo parempaa huomista. Työskentely on alkanut musiikin kanssa työskentelyllä. Hiljalleen alamme lähestyä perusasioita: konkreettisista, omaan elämään liittyvistä asioista on helpompi laulaa ja todellisempaa improvisoida kuin laulaa sanoja, joita jokin toinen on asettanut suuhusi tai jotka muuten ovat itsesi ulkopuolella. Jotkin asiat musiikista esiintyjät ovat napanneet hyvinkin nopeasti, joitain rakennetaan hitaasti koko prosessin aikana.
Yhtenä haasteena ohjaaja-esiintyjänä toimiessa on viedä myös omia esiintyjän ominaisuuksiaan eteenpäin samalla kun pitää huolta ryhmästä. Toisaalta ryhmän esiintyjien monipuolisten taitojen hyväksikäyttö osuu yhteen taiteellisten tavoitteiden kanssa. Haasteena on käyttää koko ihminen, hänen kokemuksensa eikä ainoastaan käyttää häntä sanojen, melodioiden, liikkeiden toistokoneena. Jos haluaisin kaikista minunlaisiani, voisin vain kloonata heidät - paitsi etten voisi. Taiteellisesti on kiinnostavampaa tuoda moninaisuus tietoisesti esiin, koska esiin se pyrkii joka tapauksessa.
Juha on pitänyt alustavia treenejä yhdistellen capoeiran ja kontakti-improvisaation liiketaipumuksia, Vaatu pitänyt lyhyitä ääntä avaavia harjoituksia, pääpainon ollessa minun soittamisen ja laulujen opetuksen puolella. Tällä viikolla pidän muutaman aamupäivän puhtaasti capoeiran liikemaailmasta ja Juha puhtaasti k-i -puolelta. Hiljalleen alamme uittaa tekniikoita yhteen ja erilleen sekä tuomme samalla liiketreeneihin myös elävän musiikin mukaan.




